sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Zara

Eilen iltapäivällä päätin, että nyt saa nussuilu riittää. Sateesta huolimatta päätin poistua Zarasta (asuinalue) keskustan Zaraan (vaatekauppa) ja katsella, mitä Milanolla mahtaa olla tarjota minulle.

Tarkoituksena oli ihan oikeasti lähteä ainoastaan katselureissulle. Pari päivää sitten totesin ääneen, etten todellakaan tullut tänne asti ostelemaan jotain halpoja rättejä, joita minulla jo riittää ja joita saan muutenkin Suomesta. Duomolla kävellessäni katselin ihmisten ostoskasseja ja mietin, miten porukka jaksaa tuhlata rahansa kaikkeen turhaan.

Kiersin huvikseni H&M:n sekä jonkin toisen ketjun liikkeen. Aikaa meni tähän ehkä 15 minuuttia. Sitten löysin kirjakaupan! Olen varmaan oikeasti alkamassa potentiaaliseksi kotihiireksi, koska pyörin siellä aika pitkään... Saldona yksi kirja.

Koska Zaraa ei ollut vielä näkynyt, päätin poiketa kirjakaupan vieressä olevaan Bershkaan. Virhe! ! ! Bershka oli täynnä värikkäitä mekkoja ja kaikkea muuta ihanaa. Vaikka en yleensä jaksa sovitella kenkiä, sovitin nyt ainakin viisiä, ja olisin voinut ottaa ne kaikki, myös sovittamatta jääneet 100000000 paria. Sovituskoppiin raahasin ehkä seitsemän vaatetta, vaikka vain harvoin jaksan jonotella koppeihin.

Olen aina sanonut, että vaatteeseen pitää oikeasti rakastua, jotta sen voi ostaa. No, mulla taisi eilen olla rakkautta jakaa aika moneen suuntaan... Enkä saanut sitä rakkautta pois, vaikka kuinka ajattelin niitä yli neljääkymmentä mekkoa, jotka jo omistan. Pyörin kaupassa oikeasti ikuisuuden ja keksin uusista rakkauksistani huonoja puolia. Lopulta Bershkan saldoksi jäi yksi mekko, mikä oli ihan oikeasti aika hyvä saavutus.

Bershkasta poistuessani olin pyörinyt kaupungilla jo yli kolme tuntia. Eli luultavasti aika jakaantui suhteessa kirjakauppa 2h, Bershka 1h tai toisinpäin. Veikkaan, että toisinpäin. Jatkoin kävelyä ja löysin vihdoin sen Zaran, jonka vuoksi alunperin koko kaupungille lähdin. Tässä vaiheessa olin jo kuitenkin tosi tuskastunut siihen, miten monta ihanaa juttua jätin edelliseen kauppaan.

Siksi päätin olla kiusaamatta itseäni, tehdä U-käännöksen ja suunnata kohti kotia. Hieno reissu siis!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti