torstai 16. kesäkuuta 2011

Luksuspäivä part 2

Edellinen teksti jäi vähän huonoksi kun nettiaika loppui, en ehtinyt oikolukemaan tai järjestelemään sitä mitenkään. En viitsi kuitenkaan enää jälkikäteen alkaa muokkailla, joten antaa olla.

Makoisien unien jälkeen olin siis Napolissa ja päätin suunnata Caprille. Budjettimatkani on mennyt siinà mielessà todella pieleen, ettà Caprin pàivà maksoi minulle majoituksineen ja matkoineen 100 euroa! Saari ei tosiaankaan ole kòyhià varten. Ensin piti maksaa 34 euroa saarelle pààsystà, sitten joka ikisestà bussikyydistà 1,40 euroa, ja vàlillà tuo jopa kahdesti, kun piti vaihtaa bussia eikà vanha lippu kelvannut! Ja koska vàlimatkat olivat melko pitkàt ja pelkkàà màkeà, ei viitsinyt kàvellàkààn.

Caprin huippujuttu oli Grotta Azzurra. Kyseessà oli "saaren kuuluisin nàhtàvyys", joten pààtin mennà katsomaan sità. Kyseessà oli siis joku luola, jonka vesi nàyttàà siniseltà. Olisin ehkà voinut ajatella etukàteen, haluanko todella mennà ihmettelemààn sinistà vettà... No, ajattelin, ettà mità tàssà sààstelemààn, ja maksoin 12,50 euroa kyseisestà mahtavuudesta. Mahtavuus eli luolakierros kesti noin kaksi minuuttia. Parasta hommassa oli se, etten nàhnyt mitààn, koska minulla ei ollut piilareita. FAIL! ! !

Tuon jàlkeen sàntàsin nettiin avautumaan, sillà en tiennyt, mità muuta voin tehdà tuolla kalliilla saarella. Nettikahvila sentààn maksoi vaan euron. Lopulta kiertelin vielà vàhàn ja meinasin myòhàstyà laivasta, koska saaren huipulta làhtenyt bussi oli myòhàssà. Oli melko pitkàt 20 minuuttia, kun matkasimme siksak-màkeà alas minibussilla. Korkeuseron vuoksi tiet olivat aina noin kilometri toiseen suuntaan, sitten jyrkkä käännös, ja kilometri toiseen suuntaan. Ja ainakin miljoona käännöstä ennen perille pääsyä. Toivoinkin, ettei vastaan tule autoja, sillà fiksut bussikuskit saattoivat peruutella vàlillà parinkin sadan metrin matkoja silloin, kun vastaantuleva auto ei mahtunut ohi. Liikenne ei Caprilla ollut yhtä hirveää kuin Napolissa, mutta ei noilla pahemmin tuntunut silti järkeä päässä olevan.

Capri oli itsessààn ihan hirveàn kaunis, mutta saarella oli aika rahat pois -meininki. Vaikka en tehnyt koko pàivànà oikein mitààn, meni bussimatkoihin, vessamaksuihin ja muihin maksuihin yhteensà 70 euroa. Ei ihme, ettà pàivàn lounas oli tàhàn muuhun luksusmeininkiin verrattuna melko laiha: 0,5 litran Fanta-pullo. Hieno päätös päivälle.

Mitä siis jäi käteen Caprista?
-nälkä

1 kommentti:

  1. voi anna! sun kertomukset on ihanan matkaisia ja absurdeja. parasta viihdettä siis. :))) ja sinistä vettä voit nähdä vessanpöntössäkin. koita saada rahat riittämään paluulippuunkin! :D

    VastaaPoista